Järviseudun Omaishoitajat ry on yhdistys omaishoitajille, omaisistaan huolehtiville läheisille ja ammattihenkilöstölle. Yhdistys tukee omaishoitajia ja heidän läheistensä jaksamista arjessa. Toiminta-alueena on Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli. Rahoitus yhdistyksen hallinnoimaan OmaisOiva -toimintaan tulee Veikkauksen tuotoista, ja tarjolla on korona-aikana ollut niukkuutta eli työntekijäresursseja on supistettu.
TIINA Silvonen toimii omaistoiminnan ohjaajana yhdistyksessä, kesäkuun loppuun saakka kolmena päivänä viikossa. Toimisto on Vimpelissä, mutta jokaiseen kuntaan jalkaudutaan tasapuolisesti.
–Työ on moninaista. Tärkeintä on omaishoitajille annattava ohjaus ja neuvonta. Järjestämme vertaistukiryhmiä sekä toiminallisia ja keskusteluryhmiä. Lisäksi ohjelmassamme on virkistystoimintaa ja koulutusta. Teemme paljon yhteistyötä muiden alueella toimivien yhdistysten ja Järvi-Pohjanmaan perusturvan kanssa. Pähkinänkuoressa sanottuna toimintaamme ovat ryhmät ja tilaisuudet, koulutus, ohjaus ja neuvonta, kertoo Tiina Silvonen, joka on tehnyt työtä yli 10 vuoden ajan.
–Kun omaishoidon tarve syntyy perheessä, olisi hyvä ottaa yhteyttä ja kysellä apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Emme edellytä kyselijältä yhdistyksen jäsenyyttä eikä omaishoitoa koskevaa sopimusta tarvitse olla olemassa, muistuttaa Silvonen.
Tyypillisesti omaishoitaja on ikäihminen, joka hoitaa muistisairasta puolisoaan. Toisaalta on muistettava, että omaishoitoa tarvitsevissa on kaiken ikäisiä ja tilanteet ovat monenlaisia. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairauden, vammaisuudesta tai muun hoivan tarpeen vuoksi ei selviydy arjestaan omatoimisesti.
OMAISHOITOA suositaan, koska hoidettavan kannalta koti on pitkälle paras paikka. Hoidettavan elämä jatkuu entisellään, ja hän saa olla kotona tutussa ympäristössä. Omahoitaja saa hoitaa läheistään ja yhdessäolo jatkuu. Silvonen sanoo, että niinä kymmenenä vuotena, jotka hän on ollut toiminnassa mukana, asiakaskunta on muuttunut siten, että kotona hoidettavat ovat huonompikuntoisia. Työn tarve on lisääntynyt ja omaishoitajat ovat paljon lujemmalla kuin ennen. Kun laitospaikkoja ei ole tai niitä on karsittu, hoitotyö on siirtynyt yhä enemmän kotiin omaishoitajien vastuulle. Kotona pyritään selviytymään, eivätkä tuen muodot ole aina tarpeisiin nähden riittävät.
Yhteiskunnan kannalta omahoitajien työ säästää yhteiskunnan varoja merkittävästi. Omaishoitaja saa sopimuksen solmittuaan 2-3 vapaapäivää kuukaudessa ja niiden ajaksi omaishoidettava pääsee ns. intervallipaikalle. Järviseudulla tällainen yksikkö on Vimpelissä ja lisäksi muutama paikka Lappajärvellä. Silvosen mukaan vuorohoito toimii hyvin, vaikka kaikki hoitajat eivät käytäkään vapaapäiviään. Omaishoitajille maksetaan korvausta, joka määräytyy maksuluokittain työn sitovuuden mukaan. Keskimäärin omaishoitaja saa kuukaudessa alle 500 euroa, joka on veronalaista tuloa. Työn vaativuuteen ja rasittavuuteen nähden korvaus on vähäinen.
–Omaishoitajat ovat tavattoman vaatimattomia eivätkä halua tuoda itseään tai tekemäänsä työtä esiin. Omaishoitajia olisi kyettävä tukemaan, jotta he jaksaisivat. Työn pitäisi olla hoitajalle ja hoidettavalle turvallista. Jos se muuttuu tehostetun palveluasumisen tasoiseksi, sitä ei ehkä ole hyvä tehdä kotona, koska koti ei ole sellaiseen toimintaan suunniteltu, sanoo Silvonen.
OMAISHOITAJIEN määrää Järviseudun alueella ei tiedetä tarkasti, koska suurin osa läheistään hoitavista ei kuulu omaishoidon tuen piiriin. Valtakunnallisen arvion mukaan vain noin 10 prosenttia omaishoitajista on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Muut hoitavat läheistään ilman yhteiskunnan tukea etenkin omaishoitotilanteen alkuvaiheessa, jolloin kriteerit tuen saamiseen eivät vielä täyty. Yhä vielä on niitäkin, jotka eivät tiedä haettavista etuuksista tai eivät halua niitä hakea.
–Omaishoitoa koskevan sopimuksen tekeminen voisi kuitenkin olla hyvä asia, sanoo Silvonen. Jos omaishoitaja on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen, sijaishoito omaishoitajien vapaapäivien ajalta on edullista, vain 11,60 euroa vuorokaudelta. Mikäli sopimusta ei ole, on vuorokausihinta keskimäärin 40–50 euroa. Sopimuksen tehnyt saa sovittujen vapaapäivien lisäksi siis merkittävän säästön, mikä varmasti on esimerkiksi eläkeläiselle tarpeen.
–Ilman omaishoitajien työpanosta yhteiskunta ei pystyisi vastaamaan siitä hoitotaakasta, joka omaishoidettavista lankeaisi yhteiskunnan hoidettavaksi ja maksettavaksi. Omaishoito säästää yhteiskunnalle valtavat määrät rahaa, sanoo Silvonen.
Yritimme etsiä tähän juttuun haastateltavaksi omaishoitajaa, mutta vapaaehtoisia ei löytynyt. Tämä kuvastanee omaishoitajien kokemaa työnsä arvostusta.
Aino Alppinen
